Valuma-alue opinnäytetyö, QGIS videot ja opasaihio

 

Opinnäytetyö löytyy tästä, linkki lisätty 24.5.2022: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311312 

Opinnäytetyöni on lopultakin niin loppusuoralla kuin vain voi olla. Yllä ja alla olevat kuvat antavat viitettä kiinnostuksen kohteistani. Kuvat on tehty QGIS-paikkatietosovelluksella, jota varten loin YouTube-kanavan: https://urly.fi/2nc8 . Toiveeni on, että jokainen valuma-alueestaan kiinnostunut henkilö tutkii ongelmia omalla valuma-alueellaan ja tuottaa havainnollistavia kuvia aiheesta. Tässä vain muutama esimerkki, itse opinnäytetyön aihealueet on listattu* blogin loppuun. Sisällöt noudattavat EU:n listausta: "Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pintavesissä". 

Opinnäytetyöni ei ole vielä saanut arvostelua, eli en ole ladannut sitä vielä Theseukseen, mutta kun se sinne tulee, lisään linkin myös tänne. Opinnäytetyössäni on lyhyt noin 30 sivun teoria aiheeseen "MITEN ARVIOIDA VALUMA-ALUESUUNNITTELUN TARPEITA ERI ALUEILLA. Valuma-alueen riskikartoitus aloittelevalle vesistökunnostajalle." Teoriaosuuden jälkeen on opasaihio, joka ei ole vielä lopullinen työ vaan tarvitsee jatkajan. Opinnäytetyön pisteytystä tulisi syventää ja tarkentaa eli opasta tulisi jatkaa. Opasaihiossa ovat osio I, osio II ja osio III. Osio I käy läpi verkon ilmaiset karttasovellukset ja paikat, joista hakea ja ladata tietoja. Osiossa II haetaan, ladataan ja käytetään tietoja QGIS-paikkatietosovelluksessa ja osio III listaa kohteet niiden pistetuloksen mukaan järjestykseen. Eniten pisteitä saanut kohde on ongelmallisin ja tulisi huomioida ensin valuma-alueen kunnostamisessa. 

QGIS on siitä hyvä työkalu, että kun ohjelmaan tuodaan esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ladattavan geopackagen tiedot kohdasta "virtavesi kapea", niin tämän jälkeen ohjelmalla voidaan konkreettisesti laskea ojitusten yhteispituus (kuva alla). Ormajärvi on tässä esimerkkinä. Samaan tapaan saadaan tuotua peltotietoja ja metsätietoihin löytyvät rajapinnat Metsäkeskukselta. Opasaihiossa löytyvät avoimet rajapinnat, joita voi ilmaiseksi ladata ja käyttää. Avointa tietoa tulee verkkoon koko ajan lisää. 

Käytännössä kaikilla aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus opiskella QGIS-paikkatietosovelluksen käyttöä videoiden avulla ja käyttää opasaihiota. Aikaa tulee varata noin 40 h, riippuen siitä miten tuttu ohjelma käyttäjälle jo on. Tällä hetkellä opasaihio on hyvä QGIS-harjoitus, mutta kuten sanottu - pisteytystä tulee kehittää ja viedä eteenpäin. 

Kati Ahonen

15.6.2022 valmistuva ympäristösuunnittelija

Hämeen AMK,

Kestävä kehitys

Forssa

*Listaus:

Osio I

1. Järven tai lammen keskisyvyys ja suuntaa antava asutustiheys

2. Maankäyttö kohteessa ja sen välittömässä läheisyydessä

3. Asutus kohteen välittömässä läheisyydessä, asutus ja jätevedet

4. Vesistön hyötykäyttö

5. Jätevesien purkupiste

6. Ojitukset alueella

7. Veden laatutiedot

8. Arvio vesistöön päätyvästä hulevesimäärästä

9. Valuma-alueelle jo toteutetut vesiensuojelutoimenpiteet

Osio II

1. Pistekuormitus

Kaatopaikat

Kaivokset

Kalankasvatus

Turkistuotanto

2. Hajakuormitus

Maatalous

Liikenne ja infrastruktuuri

Haja-asutus

Haja-asutus

Golf-kentät

Metsätalous

3. Vedenotto ja 4. Muu

Juomavedenotto

Teollisuus

Lauhdevesi

Vesivoima (ei lauhdevesi)

Louhos

Vedenotto kanaviin ja muuhun vesiliikenteeseen

Veden siirto

5. Vesien säännöstely ja morfologiset muutokset

Pohjaveden muodostuminen

Voimalaitospato

Vedenhankinta-allas

Tulvasuojelupato

Vesistön säännöstely

Veden siirrot/ ohjaaminen johonkin

Sulut

Pohjapadot

8. Muut morfologiset muutokset

Esteet (pohjapadot, kynnykset tms.)

9. Muut

Maan päällystäminen

Virkistyskäyttö

Sisäinen kuormitus

Kalastus